SVKN
Suomen vapaakristillinen neuvosto SVKN ry on niiden maassamme toimivien vapaiden uskonyhteisöjen yhteistyöelin, joissa seurakunnan jäsenyys perustuu uskon tunnustamiseen. Neuvoston tarkoituksena on edistää jäsenyhteisöjen toimintaa ja yhteisymmärrystä sekä toimia niiden edunvalvojana. Se osallistuu myös aktiivisesti keskusteluun muiden kristillisten kirkkojen ja yhdyskuntien kanssa. Jäseninä neuvostossa ovat Suomen Adventtikirkko, Suomen Baptistikirkko, Suomen Helluntaikirkko, Suomen Metodistikirkko, Suomen Pelastusarmeija ja Suomen Vapaakirkko. Jäsenyhteisöillä on kokonsa mukainen edustus neuvoston kokouksissa. Edustajat ovat yhteisöjensä valitsemia. Työtä ohjaa neuvoston hallitus, jossa kaikki jäsenyhteisöt ovat edustettuina. Hallitukseen kuuluu kahdeksan jäsentä.
Kirkkojen yhteistoimintaa
Maassamme toimii myös muita uskonnollisten yhdyskuntien yhteistyöelimiä. Vanhin niistä, Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN), perustettiin jo sata vuotta sitten. Suomen ruotsinkielinen vapaakirkkoneuvosto (Frikyrklig Samverkan – FS) perustettiin yli 60 vuotta sitten. SVKN on yhdistyksistä nuorin. Se perustettiin vuonna 1967. Neuvostojen jäsenyys on osin päällekkäistä, koska SVKN:n jäsenyhteisöt ovat mukana myös Suomen Ekumeenisessa neuvostossa. 2017 SEN:n hallitus asetti Ekumeeniseen Neuvostoon Vapaakristillisen työryhmän, jossa jäseninä SVKN:n jäsenyhteisöjen edustajia ja SEN:n pääsihteeri. SVKN:n ja FS:n jäsenyhteisöt sekä Suomen evankelisluterilaisen kirkon johto tapaavat vuosittain. Lähetystyön yhteisistä kysymyksistä keskusteltiin vuonna 1999 perustetussa Lähetyksen yhteistyöryhmässä (LYTR), joka lakkautettiin 2009, jolloin kaikki SVKN:n jäsenyhteisöistä kuuluivat myös Suomen Lähetysneuvostoon (SLN).
Neuvoston yhteydessä toimivat
Neuvoston toiminta alkoi vuonna 1967 varsin epävirallisesti. Syinä olivat mm. keskustelut radion hartausohjelmista ja suunnitelmat vähemmistökirkkojen jäsenrekisterin siirtämisestä valtion hoidettavaksi. Neuvoston perustajajäseninä olivat baptistiyhdyskunta, helluntaiherätys, metodistikirkko ja vapaakirkko. Pari kertaa vuodessa pidettyihin tapaamisiin osallistui yleensä kaksi edustajaa kustakin yhteisöstä.
Yhteisiä hankkeita
Ensimmäinen suuri yhteinen projekti oli käytössä olleiden laulukirjojen yhdistäminen 1970-luvulla. Tutkimus osoitti, että kirjojen aines oli pääosin samaa, mutta usein jonkin verran toisistaan poikkeavin sanoituksin. Uudistustyön tuloksena ilmestyi vuonna 1976 Hengellinen laulukirja, joka on sen jälkeen ilmestynyt jo toisena laitoksena.
Pitempiaikainen tehtävä neuvostolle aukeni suomalaisen Raamatun uudistamisessa. Neuvosto kutsuttiin mukaan raamatunkäännöskomitean työhön, jossa sillä olivat omat edustajat ja heidän apunaan palaute- ja seurantaryhmä. Tässä vaiheessa myös Suomen Adventtikirkko ilmaisi halukkuutensa päästä mukaan työskentelyyn. Se oli jo aikaisemmin osallistunut radion ja television hartausohjelmiin. 1990-luvun alkupuolella yhteisö liittyi SVKN:n jäseneksi. Pelastusarmeija tuli mukaan vuonna 1997.
Toiminta jäntevöityy
1990-luvun alussa syntyi keskustelua neuvoston olemuksesta ja toimintatavoista. Yksimielisesti todettiin, että neuvoston työskentelyä olisi syytä tehostaa. Tuloksena oli päätös suhteuttaa toiminta vastaamaan paremmin yhteisöjen jäsenmääriä ja siirtyä edustuksellisiin pääkokouksiin. Uusittujen sääntöjen mukaan myös vanha nimi Suomen vapaiden kristittyjen neuvosto jäi historiaan. Keväällä 1994 neuvosto päätti rekisteröityä ja valitsi pääsihteerin asioita valmistelemaan.
Sääntöjen mukaan neuvoston tarkoituksena on edistää jäsenyhteisöjen toimintaa ja yhteisymmärrystä sekä toimia niiden edunvalvojana. Se seuraa yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia, antaa lausuntoja ja järjestää seminaareja ajankohtaisista kysymyksistä. Viimeisten vuosien aikana neuvosto on laajentanut toimintaansa niin vapaisiin suuntiin liittyvän tutkimuksen kuin myös joidenkin seurakunnallisten tukiprosessien toteuttamisessa. Ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus neuvoston jäsenyhteisöjen toiminnasta julkaistiin vuonna 2001 nimellä ”Vapaa kristillisyys vuosituhannen vaihteessa”. Vuoden 2003 alussa neuvosto hakeutui kansalliseksi yhteistyökumppaniksi Saksassa sijaitsevan Seurakunnan luontaisen kehityksen (SLK) Instituutin kanssa. Yhteistyö mahdollistaa paikallisella seurakuntatasolla SLK- kehitysprosessin käynnistämisen ja seurakuntakohtaisen soveltamisen.